Turun astangajooga

Harjoittelemme salillamme astangajoogaa intialaisen Sri K. Pattabhi Joisin perinteen mukaan. Astangajoogasta on tullut länsimaissa yksi tunnetuimmista joogan muodoista – ja Suomessa tämä on nykyään luultavasti suosituin sellainen. Astangajoogaa sanotaan usein fyysisesti vaativimmaksi joogan muodoksi, mutta jo pelkästään tämänkin takia se vaatii myös mieleltä paljon. Astangajoogan ominaispiirteenä ovat liikunnalliset asentosarjat eli asanat, jotka sidotaan yhteen hengityksen rytmittämäksi virtaavaksi liikesarjaksi. Harjoituksen vaativuudesta huolimatta harjoituksesta voivat hyötyä ja nauttia kaikki ikään, sukupuoleen, kuntoon, notkeuteen tai motiiveihin katsomatta; koska viime kädessä jokainen joka tapauksessa tekee harjoitusta oman kehon ja mielen rajojen mukaan.
Sri K. Pattabhi Jois on tallentanut opetuksensa kirjaan Yoga Mala, mutta joogaa ei voi varsinaisesti oppia kirjoista. Astangajoogan voi aloittaa viikonlopun mittaisilla alkeiskursseilla, joita järjestämme vähintään kerran kuukaudessa. Alkeiskurssin jälkeen voit harjoitella salillamme oman aikataulusi mukaan tunneillamme, joita järjestetään päivittäin. Tunneillamme ja kursseillamme tehdään joko suullisen ohjauksen mukaan tai oman hengityksen tahdissa jooga-asanaharjoitusta, kunnioittaen astangajoogan mestarin Sri K. Pattabhi Joisin (1915 - 2009) mottoa:


“Astangajooga on 99% harjoitusta ja 1 % teoriaa.”


Termin astangajooga on määritellyt tietäjä Patanjali n. 350 jaa. Tänä päivänä termi tunnetaan parhaiten Sri K. Pattabhi Joisin (s.1915 - k.2009) kehittämästä perinteestä Astangajooga, jota Pattabhi Joisin tytär Saraswati ja tyttären poika Sharath opettavat kotikaupungissaan Mysoressa, Karnatakan maakunnassa, eteläisessä Intiassa. Astangajooga tunnetaan pitkistä ja vaativista asana -sarjoista sekä äänekkäästä kurkkuhengityksestä; joilla on kehoa puhdistava, mieltä hiljentävä sekä läsnäoloa, energiaa ja tietoisuutta lisäävä vaikutus.
Sri K. Pattabhi Jois oppi metodin pääpiirteet legendaariselta gurultaan Sri T. Krishnamacharyalta (1888 – 1989), ja kehitti nykyisin tehtävät kuusi asana-sarjaa. Krishnamacharya on välillisesti pitkälti vastuussa joogan nykyisestä suosiosta länsimaissa, vaikkei itse koskaan käynytkään Intian ulkopuolella. Nimittäin, hänen oppilaitaan olivat Pattabhi Joisin lisäksi mm. hänen poikansa T.K.V. Desikachar, B.K.S. Iyengar, Indra Devi, sekä myös Suomen hathajoogan “oppi-isä” Gerard Blitz. Krishnamacharya vietti nuoruudessaan noin seitsemän vuotta Himalajan vuoristossa gurunsa Sri Ramamohan Brahmacharin opissa.


Sri K. Pattabhi Joisin perhe opettaa Astangajoogaa ns. vinyasa -menetelmällä. Termi vinyasa viittaa hengityksen rytmissä tapahtuvaan katkeamattomaan liikkumiseen. Erityisen hengitystekniikan lisäksi astangajoogassa käytetään läpi harjoituksen keskivartalon alueella olevia ns. lihaslukkoja Astangajoogan harjoittelu aloitetaan aina ns. aurinkotervehdyksillä, jotka ovat kehoa avaavia ja lämmittäviä, mieltä keskittäviä sekä energiavirtoja herättäviä perinteisiä liikesarjoja. Pähkinänkuoressa imaistuna, hengitys johtaa ja lihaslukot kannattelevat liikettä astangajoogan asentosarjoissa. Aurinkotervehdysten jälkeen alkaa varsinainen asana -sarja, jonka aikana asentoihin pysähdytään yleensä viiden hengityksen ajaksi. Ja harjoitusta jatketaan katkeamattomana meditatiivisena liikesarjana aina 5-15 minuutin loppurentoutukseen asti.

“Jooga ei ole tarkoitettu opiskeltavaksi vaan harjoiteltavaksi.”
- Sri T. Krishnamacharya -

Kalenteri

FacebookTwitterLinkedIn